Tiiina: Kummitäti

Halusin neuloa kummitädilleni lahjaksi kolmiohuivin. Kauniin ja taidokkaan, ylellisestä langasta. Hän on käsillätekijä itsekin ja osaa varmasti arvostaa lahjaansa.

Muutaman kerran ehdin jo katua. Jos 150g kartiossa on 1250 yardia lankaa, lanka ON ohutta. Jos ensimmäistä mallikertaa keksii toistaa nelinkertaisesti ohjeeseen kirjoitettua enemmän, työnmäärä kasvaa VÄHINTÄÄN potenssiin viisi. Jos mallikerta on 32silmukka leveä, sitä EI opi ulkoa ennen kuin on aika siirtyä seuraavaan kaavioon.

Mutta voi ihanuus tätä huivia.

Malli: Percy Shawl by Sanne Kalkman

Lanka: ColourMart 2/15NM 4ply wt 40/60 cashmere/viscose 103g

Huomioitavaa: 16 mallikertaa kaaviota A ja skippasin nypyt (kokeilepa itse neuloa 7 nurin yhteen), muutoin ohjeen mukaan.

Fiilis: Niin pehmeä, keveä ja kiiltävä.

EVA K.: Valmista tuli

Olipa niin keväisen kevyt käsityö, että sitä ei tahtonut malttaa heittää käsistään, varsinkin kun nuo napit jo odottelivat. Tästä tuli kaikin puolin passeli; hihat sopivat ilman pidennyksiä ja napit sain ommeltua, vaikka reiät olivatkin melko pienet. Pellava ja Noro ovat sen verran erilaisia, että pinta kupruili melkoisesti. Mietin, jätänkö kuprut silleen, ne kun olivat omalla tavallaan aika viehättäviä. Tein kuitenkin kompromissin eli asetin märän sideharson yöksi jakun päälle, jolloin pinta tasottui jonkin verran, mutta siihen jäi mielestäni ihan sopivasti elävyyttä. Napit ovat painavampaa kaliiperia, mutta hyvin ne asettuivat paikoilleen, eivät onneksi kisko neuletta.

Kaulanauha on myös omasta "pajasta". En "jalokiviä" värkätessäni edes ajatellut, että ne sopisivat tämän jakun kanssa, mutta ilmeisesti ne oli yhteen tarkoitettu.

Ja niinhän tässä taas kävi, että tuota pellavalankaakin jäi, vaikka sitä nimenomaan oli olevinaan liian vähän, ja piti heti aloittaa seuraava neule :=), mutta se onkin sitten uuden jutun aihe.

Tiiina: Täällä hiljaisuudessa ollaan kuitenkin

Piti vain vakiokävijöiden varalta tulla ilmoittautumaan. Neulomisintoa olisi, aika ei (taaskaan) tunnu riittävän mihinkään. Selittelyn makua omastakin mielestä.

Pääsiäinen on vietetty kotosalla. Ystäviä, hyvää ruokaa ja pääsiäisen perinteitä. Leppoisaa oleilua. Ulkoilukelit voisi tosin olla paremmat.

Jotta ei ihan turha postaus tulisi, niin jaan yhden lempiresepteistäni. Tämä on ehdoton suosikkini hyytelökakuista. Helppo, edullinen ja raikas. Olen toistanut kymmeniä kertoja ja tällä kertaa koristeluna suklaalla pursotettuja pajunkissoja.

Raikas hyydykekakku

Pohja:

keksinmuruja ja voisulaa

Täyte:

2 dl (tai vaihtoehtoisesti 4dl) kermaa vaahtona

4 dl piimää

1 dl sokeria

1 rkl vaniljasokeria

6-7 liivatelehteä

0,5dl appelsiini- tai sitruunamehua

Kuorrutus:

2 prk pilttisosetta (esim. mango tai tyrniomena)

1,5 dl vettä

1 dl hyytelösokeria

Jokainen joskus hyydykekakun tehnyt tämän varmaan kasaan saa ilman tarkempaa ohjettakin, mutta tässä hieman suuntaviivoja: Keksinmurut ja voisula pöperöksi ja irtopohjavuuan pohjalle. Kerma (Flora Vispi käy myös) vaahdoksi, sokerit ja piimä sekaan. Liivatelehdet liotetaan mehuun ja lisätään edelliseen. Kaadetaan pohjan päälle ja annetaan hyytyä. Lopuksi piltit ja vesi kattilaan, kuumennus kiehuvaksi ja sokeri sekaaan. Kuumennus uudestaan ja varoen pohjan päälle.