EVA K.: Olen perustanut uuden blogin

Käypä kurkkaamassa:http://artevasaani.blogspot.com/
I started a new blog: http://artevasaani.blogspot.com/

24.11.2011

EVA K.: Luonnonmateriaaleja kattaukseen

Kotimaisia puutarhan antimia voi hyödyntää (ja mainostaa) näinkin. Kauniita!
Tästä uudesta aluevaltauksesta saan kiittää koulua ja nimenomaan näyttötyötä, jonka aiheena - harmikseni - oli luonnonmateriaaleista tehty pöytäkoriste. Ensimmäinen ajatus olikin, että voi ei. No, työhön on tartuttava, sen taidon elämä on jo ehtinyt opettaa, joten ei auttanut muu kuin alkaa väännellä ja käännellä. Onneksi minulla ainakin ideat syntyvät nimenomaan sen kautta, että teen jotain konkreettista käsilläni. Niinpä nytkin lamppu syttyi ja päätin ruveta kuivaamaan porkkanoita ja omenoita ja kokeilla, mitä niistä syntyisi. Myöhemmin mukaan tuli vielä punajuuri ja taisipa johonkin väliin putkahtaa pari itsestään kuivunutta ruusunmarjaa.  Pohjana on muutama pajunoksa.
Pöytää voisi koristaa myös näillä samaa värimaailmaa edustavilla pikkukulhoilla. Olen virkannut ne paperinarusta 2,5 virkkuukoukulla. Työ on työläämpää kuin kuvasta voisi päätellä.

16.11.2011

EVA K.: Lumihiutaleita odotellessa

Kokeekohan katsoja nyt déjà vu - ilmiön :). Itsestänikin tuntuu vähän siltä, että tämä on jo nähty, mutta kyllä nuttu valmistui eilen ja on siis ennennäkömätön. Tuntui hyvältä pitkästä aikaa tekaista taas yksi yllätysnuttu, täydestä lampaanvillasta tällä kertaa. Puikot olivat vitosen luokkaa, joten aika reilu tuli. Itseäni viehättävät vaihteeksi nämä luonnonvärit, joita nykyään käytetään lastenvaatteissakin.

Mardilaadalt ostsin puidust nööbid - eli Tallinnan Martin markkinoilta hankin nämä puiset napit, jotka olivatkin oikeastaan must-juttu tähän nuttuun; ovathan langatkin melkein kaikki eestiläisiä.

Tuo lähes oranssi lanka on itse värjäämääni ja - yllätys yllätys - peräisin hopeapajusta! Viereinen vaaleampi sävy on taas männynkävystä. Huolittelin sekä pääntien että hihansuut rapuvirkkauksella.

Martin markkinat olivat kuin piristysruiske tähän pohjoisen kaamokseen. Siellä oli niin vahva tekemisen riemu ja elämänilo muutenkin, että tunsin oikein voimaantuneeni. Vahinko, etten pysty liittämään kuvaan Untsakad-yhtyeen musiikkia, joka sai nämä helmat heilumaan.

6.11.2011

EVA K.: Hämärän hyssyssä langat ilona

Välillä tuntuu, että tämä bloginpitäjä on vaipumassa kaamoksen myötä talvihorrokseen, mutta ei nyt ihan sentään. Käsitöiden tekoon ei yhä lisääntyvä pimeys ole sentään vaikuttanut, mutta kuvien ottaminen minun vaatamattomalla kamerallani vaikuttaa työläämmältä eikä ajatuskaan ole kaikkein terävimmillään. Onneksi näköpiirissä on kuitenkin Kokkolan käsityökeskuksen Kankurin joulumyyjäiset (19.11.), jonne olen yrittänyt ahkeroida yhtä ja toista kivaa. Siinä siis selitys, miksi minulta pukkaa samaa juttua jatkuvalla syötöllä.

En mössa, mössan, mössor, mössorna - ja kaikki tietysti kääntömallia ja lämmintä villaa.        


Lanka on Pirkanmaan kotityön paksua sataprosenttista villaa, värikartan numerot ilmeisesti 221 (harmaa) ja 301 (lila).
Kokeilinpa minäkin tuubihuivin tekoa. Seköhän tästä nyt tuli vai muu härpäke - tässä tulos. Kamerani ei jostain syystä tunnista lainkaan lilaa, joten neuleen tyylikkyys (?!) ei kyllä pääse ollenkaan oikeuksiinsa.  Neuloin ensin tumput - kaksinkertaisena neuleena - ja loppulangasta huivin. Lankaa ei tainnut jäädä kuin viisi senttiä. Huivi ei ole kudottu suorana pötkönä, vaan siinä on nyt ihan tarkoituksella kiepautettu pyöröpuikko kertaalleen kierteelle - voiko tämän asian ilmaista jotenkin selvemmin, apua... Kokoa huivilla on niin paljon, että sen pystyy joko laittamaan yksinkertaisena vaikkapa takin päälle tai kiepauttamaan lämpimästi kaksin kerroin kaulalleen. 

Silmissäni siintää nyt myös Tallinnan Mardilaat - Eestin suurin jokavuotinen käsityötapahtuma - jonne on tarkoitus matkata ensi viikonloppuna. Toivottavasti sieltä löytyy jotain kivoja ideoita kotiin tuotavaksi. Ja pitkät junamatkat varmaan kuluvat taas rattoisasti puikkoja heilutellessa.