Päiväkirja läheni loppuaan ja tuli kiire tehdä uusi. Tein ensin värillisistä kopioarkeista vihot ja leimailin muutamia sivuja koristukseksi. Sitten vain ompeluhommiin! Sivut tulivat ehkä vähän löyhästi, mutta ompelukset kyllä pitävät hyvin ja ommeltu kirja aukeaa joka sivultaan tosi hyvin.
Tarvikkeita löytyi vielä omasta kaapista, jopa pätkä kapiteelinauhaa, jonka joskus ennen olen joutunut värkkäämään itse. Kaikki materiaali tosin on vähän sinnepäin; kirjansidonnassa oikeasti kyllä kaikki materiaalit ja työvälineet liimaa myöten on erityisesti kirjansidontaa varten.
Tarvikkeita löytyi vielä omasta kaapista, jopa pätkä kapiteelinauhaa, jonka joskus ennen olen joutunut värkkäämään itse. Kaikki materiaali tosin on vähän sinnepäin; kirjansidonnassa oikeasti kyllä kaikki materiaalit ja työvälineet liimaa myöten on erityisesti kirjansidontaa varten.
Kansiksi etsin tilkkulaatikosta tämmöistä vähän hempeää ja keväistä kukkakangasta. Taisi olla turhan kiire, sillä tässä kirjassa kyllä käsityön jälki näkyy vähän liiankin selvästi! Mutta jotain hellyttävääkin siinä näen; vähän kuin itseäni katsoisin - kuhmua siellä ja ryppyä täällä, mutta sisältä kuitenkin elettyä elämää täynnä. Uudet luvut odottavat :=)
3 kommenttia:
Teilläpä on tosi kiva blogi! Kauniita käsitöitä! Terveisiä täältä naapurikaupungista :)
Ihana taito sinulla. Kirjansidonta vie varmaan mennessään. Minuakin se kiehtoo, mutta koskaan en ole kokeillut. Tätä säästän eläkepäivien ajanvietteeksi ;))
Lähetä kommentti