EVA K.: Värien leikkiä

Minä täällä taas. Vaikka tämä onkin neuleblogi, en malta olla esittelemättä kahta viimeisintä kangastyötäni. Koulussa oli kevättalvella tilkkutyökurssi ja kun tarvitsin päiväpeittoa, päätin ottaa tämän urakan. Urakkaa siinä oli, mutta lopussa kiitos seisoo. Peitossa näkyy omaa historiaani. Kuviolliset kankaat olen maalannut muutamia vuosia sitten ja jatkoin nyt niiden työstämistä leimasimilla. Minulle on tärkeää, että tilkkutyöt eivät ole vain teknisiä suorituksia, vaan että ne oikeasti syntyvät niistä tarvikkeista, mitä kulloinkin on tarjolla. Niinpä tässä on tarkoituksellisesti pari aivan "eri maailmasta" olevaa palaa, sieltä oman kankaanpainannan taipaleelta.
Samaa historiaa kertoo myös täkin vuori. Nämä
verhot painoin joskus ja ovat ne olleet ikkunassakin.
Nyt tuntui, että niiden aika ja paikka on tässä työssä.
Välissä on ohut vanu, ja täkki on koneella tikattu. En ole aikaisemmin koneella uskaltautunut tikkaamaan, mutta koulu on ihmeellinen paikka. Niin sitä mennä hurruutettiin teollisuuskoneella ja yläsyöttäjällä sauma kerrallaan ja työ rullattuna, että pois alta. No, todellisuudessa ompelin tosi hitaasti ja kieli keskellä suuta, mutta tein sen. Viimeisenä oli suurin haaste eli reunakaitaleen ompeleminen samaisella koneella oikealta puolelta siten, että käänne kiinnittyi nurjalta. Siinäkin onnistuin!

Koska batiikkityöni koulussa eivät onnistuneet oikein parhaalla mahdollisella tavalla, päätin tehdä vielä yhden ylimääräisen harjoituksen - olen muuten aika sitkeän ihmisen maineessa. Tähän kankaaseen tulikin jo monta onnistunutta kohtaa eli noita viivoituksia, mutta tuommoiset töhrythän batiikkiin eivät kuulu. Kangas oli minusta silti niin kaunis, että keksin tekaista siitä tämmöisen pienen kesäkassin. Vuoriksi ja hihnoiksi löytyi komerostani vanha pellavaliina, jolle itselläni ei ollut tunnearvoa. Olen aina iloinen, jos saan jotain kaapissa kauan lojunutta materiaalia järkevään käyttöön. Batiikin harjoittelua jatkan kyllä nyt kesällä, se jäi semmoiseen "siinä hilkulla" -vaiheeseen, että periksi en anna!