Tiiina: Minun vuoroni

Raitasukkavillitys ehti Ylivetoon asti. Tarvitsin pitkälle bussimatkalle neulottavaa ja matkaevääksi valitsin paikallisesta lankakaupasta Noron sukkalankaa. Lanka kiersi nyörille, takkuuntui isoiksi sykeröiksi ja katkeili selvitettäessä. Paikoin lanka oli todella ohutta ja solmujakin oli minun kerässä neljä. Neulepinta on lähes joustamatonta ja eikä lainkaan villamaista. Odotin selvästi enemmän kuin sain.

Mutta kuvat puhukoot puolestaan. Langan värit ovat upeat. Vahvat ja voimakkaat. Tilaisin samoin värjättyä tavallista sukkalankaa, Kiitos!

Nyt meillä on loma. Kauniita keväisiä päiviä, ulkoilua, kiireettä laitettua ruokaa, uunin lämpöä, rauhallisia aamuhetkiä. Jopa aikaa neuloa. Mieli on levollinen alkuvuoden räpiköinnin jälkeen.

EVA K.: Vanhaa lankaa uusin puikoin

Lankavaraston läpikäynti on nyt edennyt 90-luvulla hankittuun paksuun silkkilankaan ja 70-luvulta peräisin olevaan pellavaan. Pellavasta kudoin aikoinaan kaksikin hihasta-hihaan - puseroa, joista toista tyttäreni käyttää edelleen. Joskus olemme olleet jopa molemmat saman puseron sisällä :), kun tytär vielä oli ihan konkreettisesti sydämeni alla.

Silkki löytyi aikoinaan yhden vanhan käsityöliikkeen loppuunmyynnistä. Kudoin siitäkin pitsineulepuseron, joka taisi jäädä vähän vähälle käytölle, ja niinpä olen sen jossain vaiheessa vienyt kierrätykseen. Nyt olisin puseron mielelläni purkanut. Lankaa on kuitenkin viisi kerää, ja niinpä laitoin kesäröijyn alulle. Pellavaa on niin vähän, että siitä tulee vain muutama efektiraita. Lisäksi kävin ostamassa muutaman kerän luonnonvalkeaa Sublime baby cotton kapokia. Aika mukavasti langat käyvät yksiin, eikä röijystä ainakaan tule liian kirjavaa. Muutapa tästä ei vielä osaa sanoakaan, yllätys odottaa. Tämä aloitus tosin on jo toinen, kun ensimmäiseen otin liian isot puikot ja siitä tuli aivan liian löyhää.

Puikoissa olen nyt astunut uuteen aikaan! Onpa todella miellyttävät. Pyöröpuikko on kokonaista 120 cm pitkä ja kaapeliin (!!!) voi yhdistää eripaksuisia puupuikkoja. Ensin oli vähän vaikeuksia, kun kierre ei oikein pysynyt kiinni, mutta nyt sujuu jo oikein mallikkaasti. Puikot ovat tosi kevyet ja niin kauniit, varsinkin näiden luonnonvaaleiden lankojen kanssa tarjoavat todella silmänruokaa.
Voisiko joku kertoa, mikä tarkoitus on kuudella sukkapuikolla? Puikot ovat huomattavasti lyhyemmät kuin metalliset sukkapuikot ja niiden paksuuskin on vähän eksoottinen eli 3,25. Ilmeisesti on siis tarkoitus kutoa sukkaa kuudella puikolla, vai mitä? Kahdella niistä tekaisin pienen myssyn, siihen niiden pituus juuri ja juuri riitti.
Tämä aloitus muuten poseeraa uudella vessanmatolla, jonka kudoin tällä viikolla kaksinkertaisesta ontelolangasta. Keittiön mattokin on hyvässä alussa, ja ilmestyy tänne aikoinaan.

Tiiina: Kalajoki-sukat

Kalajokilaakso-lehti järjesti sukkakilpailun, johon minäkin osallistuin. Neuloin ja purin, hahmottelin jokea, mietin jujua, tein läjän koetilkkuja. Yhtenäkin iltana lapset, 2 ja 6 vuotiaat leikkivät pahaenteisen hiljaa keskenään. Laitoin neuleen syrjään ja hiivein katsomaan mitä metkuja on meneillään. Lapset tekivät ruokaa. Hämmensivät puukauhalla muovilaatikkoa sulassa sovussa. Käskivät maistamaan, kuulemma kalakeittoa. Laatikon pohjalla uiskenteli läjä mallitilkkuja, joihin oli neulottu ahvenia ja muita epämääräisesti kalalta näyttäviä otuksi.

Täytyy siis myöntää, että otin kilpailun aika tosissaan ü. Ja kyllä tänään harmitti kun selvisi, etten sukillani selvinnyt alta sadan sukan joukosta edes 49 sukan yleisöäänestykseen.

Tässä saatekirjelmäni selitykset: "Mieltä rauhoittava jokimaisema peltoaukeineen on parasta Kalajokilaaksossa. Siksi neuloin sukkiini joen, joka kiemurtelee jalan ulkosyrjällä. Joessa on muuten mutkia aikalailla saman verran kuin Kalajokilaaksossa on kuntia, hieman laskutavasta riippuen. Ja pitäähän Kalajoki-sukissa olla joen lisäksi myös kala – vaikka sitten vain toisessa sukassa. Parhaat villasukat ovat jalkaan (ja kengän sisään) napakasti istuvat ja käytännölliset. Yksinkertaisen kaunis kuvio sopii arkiseen villasukan."

EVA K.: Kevään merkkejä

Minä täällä taas, mutta en sentään tällä kertaa ainaisten nuttujeni kanssa - vaikka kyllä niitäkin edelleen syntyy.
Nuttukurssilla joku mainitsi, että pitäisi olla myös yhtenä kappaleena neulottavat housut. Minullepa sattui silmiin ohje poikittain tehdyistä housuista ja nehän pystyi tekemään myös yhtenä kappaleena, kun antoi mennä.
Hm, tulos ei kyllä ole paras mahdollinen käytössä. Housut ovat siis samanlaiset edestä ja takaa ja tässä versiossa yläosa on liian matala vaippakansalle.
Langat ovat omaa varastoa ja suurimmaksi osaksi muilta saatuja. Kevätköhän se vaikuttaa, että ajattelin "siivota" lankojani vähän vähemmäksi. Värit ovat keväisen valoisia ja hempeitä. Teinpä sitten vielä baskerinkin.
Pieni surffailu käsityöblogeissa antoi muuten tulokseksi useampia yhtenä kappaleena neulottuja housuja, mutta ei kuitenkaan tätä mallia.

EVA K.: Kurssikuulumiset

Kuten kuvasta näkyy, nuttuja tuli vähän joka numerolle, joukossa jopa yksi merimiesmalli.

Kurssi kokoontui Ylivieskassa kahtena peräkkäisenä tiistai-iltana. Tuloksena syntyi lähes tusina persoonallista ja kaunista yllätysnuttua. Näytti siltä, että yksi ja toinen halusi vielä tehdä toisenkin, sen verran koukuttava ja houkuttava tämä malli kyllä on.
Koska itse nutun teosta on jo niin paljon juttuja, niin kertokoot nämä kuvat nyt enemmän kuin sanat.
Minulle jäi hyvä mieli tästä ensimmäisestä vetämästäni käsityökurssista ja sain vahvistusta ajatukselle, että hyvä kannattaa panna kiertoon.
Toivottavasti muutama nuttu nähdään myös kevätnäyttelyssä huhtikuussa.
Ja jos Ylivieskan katukuvassa kevään tullen alkaa näkyä mielenkiintoisia röijyjä, niin jäljet johtavat tälle kurssille :=).