EVA K.: Kädentöitä nämäkin

Onneksi kädentaitoja voi harrastaa niin monella tavalla. Minä olen viime aikoina hurahtanut täysillä kaikkeen kuviointiin, olipa sitten kangasta tai paperia. Että voikin olla rentouttavaa ja luovaa puuhaa! Ja välineiden ei tarvitse olla mitään hienoja taiteilijatarvikkeita; tämäkin on tehty kirpparilta löydetyillä vahaliiduilla ja muutamalla peitevärinapilla, ripaus keltaista akryylimaalia siellä täällä. Minulta on aikoinaan jäänyt käymättä sekä päiväkoti että esikoulu - ja täytän nyt varmaan niiden jättämää aukkoa "sivistyksessäni". Parempi myöhään kuin ei milloinkaan; itse asiassa parempi näin, tässä ja nyt ja tällä elämänkokemuksella.









Tämä ilotulitus kätkee alleen kolmiosaisen pahvikansion työpaikan ylijäämävarastosta. Tuunasin siitä itselleni makean koulukansion. Panin vielä kontaktimuovin pintaan, niin kestää paremmin. Nämä ovat niitä pieniä iloja, joilla voi saada arjestansa värikkäämmän.




Kirjansidonnasta olen aina pitänyt ja nyt pääsin tekemään myös tämän pitkäpistosidoksen. Kansipaperin kuviointi alkoi kynttilällä, ja lopputulos on aika herkän näköinen kaikkien käsittelyjen jälkeen.

EVA K.: Varsinainen omakustanne

Päiväkirja läheni loppuaan ja tuli kiire tehdä uusi. Tein ensin värillisistä kopioarkeista vihot ja leimailin muutamia sivuja koristukseksi. Sitten vain ompeluhommiin! Sivut tulivat ehkä vähän löyhästi, mutta ompelukset kyllä pitävät hyvin ja ommeltu kirja aukeaa joka sivultaan tosi hyvin.
Tarvikkeita löytyi vielä omasta kaapista, jopa pätkä kapiteelinauhaa, jonka joskus ennen olen joutunut värkkäämään itse. Kaikki materiaali tosin on vähän sinnepäin; kirjansidonnassa oikeasti kyllä kaikki materiaalit ja työvälineet liimaa myöten on erityisesti kirjansidontaa varten.

Kansiksi etsin tilkkulaatikosta tämmöistä vähän hempeää ja keväistä kukkakangasta. Taisi olla turhan kiire, sillä tässä kirjassa kyllä käsityön jälki näkyy vähän liiankin selvästi! Mutta jotain hellyttävääkin siinä näen; vähän kuin itseäni katsoisin - kuhmua siellä ja ryppyä täällä, mutta sisältä kuitenkin elettyä elämää täynnä. Uudet luvut odottavat :=)