EVA K.: Olen perustanut uuden blogin

Käypä kurkkaamassa:http://artevasaani.blogspot.com/
I started a new blog: http://artevasaani.blogspot.com/

25.9.2010

EVA K.: Odotamme kohtaamista

Tiedättehän ne onnenkantamoiset, kun ns. oikea ihminen ja oikea vaate kohtaavat! Semmoisia kivoja hetkiä on itsellenikin sattunut silloin tällöin. Tälle uusimmalle tiritiriteijaa-takilleni soisin saman ilon! Aloitin takin neulomisen joskus monta kuukautta sitten ja se on nukkunut ruususenunta viittä vailla valmiina komeron nurkassa. Mutta eipä nuku enää! Viikko sitten alkanut nuttu- ja röijykurssini antoi potkua tehdä se valmiiksi.

Nappiostoksilla sattui yllätys. Kaupassa oli todella ISOJA nappeja - niin isoja, etten uskonut napinläpieni niihin riittävän. Mutta kuten kuvasta näkyy, aukot olivat kuin olivatkin tarpeeksi suuret. Sen sijaan niitä oli vähän liikaa, sillä noin isoja nappeja ei voinut panna tiheämpään. Tällä hetkellä takissa on vielä ylimääräiset aukot jäljellä. Takin tuleva onnellinen omistaja voi siis halutessaan vielä muuttaa napitusta. Ylimääräiset napinlävet voi mustassa neuleessa helposti ommella umpeen.

Selkäpuolelle sattui enemmän kuvioita. Työ on niin iso, että sitä tehdessä on vähän vaikea hahmottaa, mihin kuviot asettuvat - mutta niinhän se saa ollakin. Nimensä mukaisesti takki on yllätyksellinen kuin elämä itse.

Tämä on siitä jännä malli, että se sopii hyvin erikokoisille ihmisille. Sen sisään mahtuu reilumpikin ja pienemmällä immeisellä takki itse näyttää reilummalta - miten vain haluatte. Monimuotoisuus johtuu varmaan siitä, ettei takissa ole muita saumoja kuin hiha-hartialinja ja sekin neuloen tehty.

Käsitöiden tekeminen on huomattavasti hauskempaa kuin niiden markkinoiminen :). Vai enkö vain ole löytänyt oikeaa tapaa?

Tässä nyt joka tapauksessa yksi kaapista ulos tullut herkkupala. Eikä siinä vielä kaikki - myös ne kaksi aiemmin tässä blogissa esitellyt saman sarjan takit ovat vielä kaapissa... Siinäpä olisi kolmelle ennakkoluulottomalle leidille miellyttävät ja uniikit takit tuomaan sekä lämpöä että iloa pimenevään syksyyn.

12.9.2010

EVA K.: Puikot ja pensselit heiluneet

Neulettakin sentään vielä syntyy. Tämä pikku-Eetun villapuku on ollut tekeillä jo jonkin aikaa, mutta onneksi valmistui ennen talven tuloa. Takin ja housujen ohje on Novitan kevät 2009 -numerosta. Tulipahan tehtyä palmikkoa; sitä on myös takin selkäpuolella. Lanka on Nallea.

Myssyn tein sitten taas omalla "kolmen tuulen mallillani", joka on hyväksi havaittu. Ja aina pitää pientä tuotekehittelyäkin tehdä. Huomasin, että samaa kolmiota voin käyttää myös kaulahuiviin.

Nallen raitalangasta tulee aika hauskan näköistä myös joustinneuleena.





Oi näitä elämän värejä!

Ruska ei ole vielä oikein päässyt vauhtiin, mutta oma väripensselini on kyllä huiskinut ahkerasti sekä paperilla että kankaalla.
Näistä töistä päätellen minulla on menossa punainen kausi, mistä sitten johtuneekin. Harjoittelin kesällä rasiantekoa ja maalatusta kartongista syntyy tosi ihania pakkauksia helmilleni tai muille tuotteille. Aihioita on kertynyt taas vino pino - kun pääsen vauhtiin, niin on vaikea lopettaa!

Tästä maalatusta kankaasta piti oikeastaan tulla pussilakana, mutta sitä silittäessäni hoksasin, että saan siitä ensin olohuoneeseen uudet verhot.
Pidän niin kovasti väripintojen katselemisesta, että voin nyt ensin tutkia niitä. Kun kyllästyn pelkkien värien katseluun, niin sitten leimasin käteen ja päälle kuviot.

Orkideani on ilahduttanut minua keväästä asti.
Se oli nukkunut jo pari vuotta ruususen unta,
mutta yllätti iloisesti näin komealla kukinnalla.

Kärsivällisyys palkittiin - kuten usein muutenkin...