Sirkka: Lapasia

Mukavia värimalleja lapasiin


Kasvaville lastenlapsilleni saan koko ajan neuloa uusia ja entistä suurempia lapasia. Nämä olen neulonut tyttären 14 ja 11-vuotiaille pojankoltiaisille.

Unelmoin jo hieman lähivuosien eläkepäivistä, jotta pääsen harrastamaan sitten päätoimisesti kutomista ja erityisesti lapsenlapsilleni liittyviä käsitöitä.

EVA K.: Lunta odotellessa

Marraskuun pimeyteen toi valoa tämän nutun ja myssyn teko. Työkaverin sukuun on syntynyt uusi tyttölapsi, ja sain pikatilauksen ja langat yhtenä iltana ja panin toimeksi. Olen edelleen innostunut yllätysnutusta.

Lanka on tanskalaista Blend Frottèa, ja oikein miellyttävän tuntuista ja helppoa neuloa. Puuvillaa siinä on vain 30 %, loppu akryylia. Aloitin ensin kaksinkertaisella langalla, mutta vaihdoin sitten yksinkertaiseen.

Hankalin vaihe nutunteossa on tuo lisäysrivin saaminen suoraksi. Varsinkin tässä valkoisessa langassa mutkitteluun ei ollut varaa, se olisi näkynyt rumasti. Aloinkin sitten oikein laskea, monennenko silmukan molemmin puolin lisäykset on tehtävä, ja se kyllä kannatti.

Nyt päätin, että pari iltaa on pärjättävä ilman käsityötä. Tosin tuossa äsken tuli pitkästä aikaa tikattua yhden kassin taskua. Marraskuun sarjani on taas ajankohtainen, ja uusia malleja syntyy...

Tiiina: Inspiraatio

Olen tänä syksynä selannut neulelehtiä valtavia määriä. Kahlannut oman arkistoni läpi, kantanut kirjastosta kirjoja, uppoutunut Ravelryyn tuntikausiksi. Mutta inspiraatio on ollut kadoksissa. Olen kokeillut useita mallineuleita, aloittanut ja purkanut.

Onneksi viimein torstaina sain käsiini sen itselleni oikein kirjan. Tine Solheimin Leikkiä langoilla oli juuri se mitä tarvitsin. Kauniita kuvia, kiinnostavia malleja, jänniä yksityiskohtia. Paljon malleja, ideoita ja inspiraatiota. Ja nyt kulkee taas. Kiitos!

Tosin ennen tätä vapautusta piti neuloa välipalana jotain erittäin tuttua, turvallista, käytännöllistä... Enkä ole ainoa neuloja (en edes ainoa Tiina) joka on tähän malliin tykästynyt. Paraphernaliat siis.

Tiiina: Askel eteen, kaksi taakse

Aluksi se askel eteen: Evan innoittamana kokeilin yllätysnuttua. Langaksi valitsin Novitan Bambun, jonka keränloppuja käytin omasta, siskon ja äidin lankakorista. Mukava malli, johon on helppo upottaa pienetkin kerän loput. Komeasti näkyvillä olevien olkasaumojen ompelukin onnistui ihan hyvin. Siinä onkin sitten tämän mallin ainoa ommeltava sauma.

Yllätysnutusta tuli yllätyksekseni tosi pieni... Ihan keskosvauvan kokoa. Ja pienoisen pojan vaatekaappiin nuttu lahjana annettiin. Tykkäsin kyllä lopputuloksesta. Lasten nuket saavat ehkä vielä joskus samanlaiset.

Mutta sitten. Olen yrittänyt löytää sopivaa mallia lankakorissa houkuttelevalle ihanalle (yllätys-yllätys :) punaiselle alpakkalangalle. Ei onnistu ei. Monta yritystä takana. Pitsiä ja palmikkoa. Langan keveys tuntuu olevan minulle samalla ihastuksen aihe ja ongelma. Päätin välillä kokeilla sukkaa Regian langasta. Aloitin ja purin, kokeilin toista mallia ja taas purin. Liian ohutta lankaa. Kaikki mallit näyttivät melkoiselta piperrykseltä: seuraava!

Pojalle tarvitsi tehdä villahaalari. Pirtsakka malli löytyi Kotiliedestä. Jälleen kävin langan jämien kimppuun. Yhden lahkeen jälkeen tajusin, että mallineule ei kertakaikkiaan jousta nimeksikään. Ja taas purettiin.

Jokin sentään on viimepäivinä onnistunut. Ja vaikka neulerintamalla ei tulosta ole viime viikkoina tullutkaan, on neulominen edelleen rentouttavaa arjen ja töiden vastapainoa!