Tiiina: Vauvaviemisiä

Edit: Idea lastenvaunuihin täältä.

Ystäväni sai tyttövauvan. Juuri edellisenä iltana päättelin viimeiset langanpäät ja aamulla viesti kertoi tonttutytön syntyneen. Leivoimme vielä lasten kanssa piparivaunut isoveljille ja malttamattomina suuntasimme onnittelemaan pian kotiutumisen jälkeen. Suloinen, pikkuinen: onnea vielä koko perheelle!

Vauvan: torkkupeitto

Lanka: Drops Delight ja Fabel

Malli: siskolta vinkit (mutta ei ihan yhtä upea lopputulos)

Tiiina: Täällä hiljaisuudessa ollaan kuitenkin

Piti vain vakiokävijöiden varalta tulla ilmoittautumaan. Neulomisintoa olisi, aika ei (taaskaan) tunnu riittävän mihinkään. Selittelyn makua omastakin mielestä.

Pääsiäinen on vietetty kotosalla. Ystäviä, hyvää ruokaa ja pääsiäisen perinteitä. Leppoisaa oleilua. Ulkoilukelit voisi tosin olla paremmat.

Jotta ei ihan turha postaus tulisi, niin jaan yhden lempiresepteistäni. Tämä on ehdoton suosikkini hyytelökakuista. Helppo, edullinen ja raikas. Olen toistanut kymmeniä kertoja ja tällä kertaa koristeluna suklaalla pursotettuja pajunkissoja.

Raikas hyydykekakku

Pohja:

keksinmuruja ja voisulaa

Täyte:

2 dl (tai vaihtoehtoisesti 4dl) kermaa vaahtona

4 dl piimää

1 dl sokeria

1 rkl vaniljasokeria

6-7 liivatelehteä

0,5dl appelsiini- tai sitruunamehua

Kuorrutus:

2 prk pilttisosetta (esim. mango tai tyrniomena)

1,5 dl vettä

1 dl hyytelösokeria

Jokainen joskus hyydykekakun tehnyt tämän varmaan kasaan saa ilman tarkempaa ohjettakin, mutta tässä hieman suuntaviivoja: Keksinmurut ja voisula pöperöksi ja irtopohjavuuan pohjalle. Kerma (Flora Vispi käy myös) vaahdoksi, sokerit ja piimä sekaan. Liivatelehdet liotetaan mehuun ja lisätään edelliseen. Kaadetaan pohjan päälle ja annetaan hyytyä. Lopuksi piltit ja vesi kattilaan, kuumennus kiehuvaksi ja sokeri sekaaan. Kuumennus uudestaan ja varoen pohjan päälle.

Tiiina: Jotain uutta, jotain hyvää

Räveltämössä törmäsin ihanaan malliin: Eyeloveitin September. Ohje oli ainoastaan suuntaa antava ja aika paljon jäi itselle laskeskeltavaa, mutta jo ohjeessa se mainittiin reilusti. Mikäli haluat tällä ohjeella neuloa, lämpimästi suosittelen lukemaan myös nämä PDHKnitterin ohje täsmennykset.

Pidän kovasti leveistä hihoista ja lisäsin niihin leveyttä. Kauluksen muotoilua en oikein oivaltanut ja omastani tuli kovin erilainen kuin mallissa. Mutta mielinuinen tämä on silti!

Sitten jotain hyvää. Pari vuotta sitten harkitsin hetken aloittavani ruokablogin. Olin silloin hoitovapaalla ja innostuin kokeilemaan eri reseptejä. Onneksi se jäi haikailuksi - ketään ei kiinnostaisi lukea työ-hoito-kiire-nälkä rumbaa käyvän lapsiperheen ruokaohjeita: kalakeitto, jauhelihakeitto, nakkikeitto, rakettispagetti ja kinkkukastike, riisipuuro, kinkkukiusaus, Saarioisen maksalaatikko sekä jauhelihakastike ja potut. Niillä mennään 95% arjesta.

Mutta nyt pakkasilla on taas ollut aikaa paneutua ruuanlaittoon. Eilen herkuteltiin mm. pehmoisilla perunarieskoilla ja Runebergin tortuilla. Torttuihin on kätevä jauhaa joulupiparien ja joulupuuroon ostetun mantelipussin jämät. Alla resepti, jota uskaltaa suositella!

Runebergin tortut

200g voita

2 dl sokeria

2 munaa

2 dl vehnäjauhoja
1,5 tl leivinhauhetta

1 tl kaardemummaa

2 dl piparinmuruja

2 dl manteleita jauhettuna (n.80g)

0,75 dl kevytkermaa

200g vadelmamarmeladia

tomusokeria

Vatkaa pehmeä voi ja sokeri vaahdoksi. Lisää munat yksitellen. Lisää keskenään sekoitetut kuivat aineet ja lopuksi kerma. Jaa taikina tukeviin vuokiin tai käytä muffinssipeltiä. Taikinasta tulee n.20kpl pienoisia leivoksia. Paina jauhoitetulla sormella jokaisen keskelle kolo ja täytä se vadelmamarmeladilla. Paista 200°C noin 15-20min. Lisää jäähtyneiden torttujen päälle vadelmamarmeladia ja teen sen ympärille valkoinen rengas tomusokeri-vesi -kuorrutteesta.

EVA K.: Terveisiä puutarhastani

Tunnustan heti alkajaisiksi: en ole viherpeukalo - vaikka niin haluaisin. Sen sijaan Luoja on suonut minulle kyvyn ihailla lähes kaikkea vihreää, mikä puskee maasta kylvämättä ja kyntämättä. Tästä kyvystä nautin erityisesti pyhiinvaelluksellani muutama kevät sitten. Ja näette siis aivan oikein: tämä on todella nokkosta!

Tänä keväänä en olekaan käynyt sen kimppuun hirveällä raivolla, vaan ajattelin korjata ensin satoa ja sitähän ei kauan tarvinnutkaan odottaa. Viime talvena sattui hauska juttu, kun yhtenä aamuna heräsin ns. rieskaresepti päässäni. Reseptin mukaan pakastepinaattia sekoitetaan kermaviiliin ja niin olen tähän asti tehnytkin, mutta nyt ajattelin siirtyä tuoretuotteeseen ja omavaraistalouteen, hehheh.

Ryöppäyksen jälkeen nokkosen vihreä on entistä vihreämpää. Sitten vain kermaviilin kanssa sekaisin, hieman soodaa ja suolaa ja sopivasti jauhoja. Jauhoina käytin tällä kertaa työkaveriltani saatuja ohrajauhoja ja lisänä kauniin kellertevää soijajauhoa. Harvoinpa näkee niin kaunista taikinaa.

Ei muuta kuin ohut rieska kuumaan uuniin ja kohta pääseekin herkuttelemaan! Parhaimmillaan tämä rieska on kuumana, kun voi sulaa ja reunat ovat rapeat. Elämän nautinnot ovat yksinkertaisia.