Edellisestä työstä jäi lankaa niin paljon, että jatkoin sukanteon harjoittelua. Tässä ne nyt ovat; eivät mitkään kaunokaiset tai täydelliset, mutta lämmittävät varmaankin. Palmikko ei kirjavassa langassa kovin hyvin pääse esille, mutta toi vaihtelua tekemiseen.
Näihin sukkiin mahtuisi kyllä paljon pullukammat jalat kuin omani, olikohan silmukoita vähän liikaa, mutta ehkä se oma sukkakokokin pikkuhiljaa löytyy. Tuleekohan minustakin joskus oikein sukkamummo :=).
3 kommenttia:
Sukanneulonnan taidon taitaa oppia vain tekemällä. Onneksi harjoittelukin on aika mukavaa. Itse tykkään tehdä aika napakoita, kapoisia sukkia. Ja tosiaan kirjavat langat ovat kauniiden kuvio- ja palmikkosukkien viholliset nro 1.
Osuit oikeaan; minunkin seuraavat sukkani pyrkivät olemaan kapoisammat ja napakammat eli pienemmillä puikoilla tehdyt ja enemmän niitä kavennuksia. Kirjavat langat toisaalta hämäävät, jos esim. palmikot eivät tule tasaisesti. Vähän reppanan näköiset kaiken kaikkiaan nämä kyllä ovat, mutta yöllä helppo potkaista jalastaan, kun ei enää tarvitse :=).
Nuohan näyttävät ihan hyviltä, juuri pakkasiltaan sopivilta ja kodikkailta. Olin lauantaina Oulussa käsityömessuilla, ja tietysti ostin sieltä myös sukkalankaa. On se aika ohutta, ja kirjavaakin, mutta nähtäväksi jää millaiset varpaanlämmittimet niistä kehkeytyy...
Lähetä kommentti