Pomatomus. Kaunis, tavallisesta poikkeava ja kuitenkin vallan yksinkertainen mallineule ja yksityiskohtainen ohje. Olen elänyt tätä nettineulojan elämää vasta noin vuoden, joten monet näistä supersuosituista malleista päätyvät minun puikoille näin jälkijunassa...
Lankana oli Villamokan Mokkasukka, sävy Jesuiitta. Kaunis violetti, jonka sävyt ovat mukavasti lähellä toisiaan. Tämä oli muuten ensimmäinen lanka, jonka ostin netistä. Jälkijunassa tässäkin.
Kuvat napattiin iltahämärässä ilman salamaa ennen postipakettiin sujauttamista. Tahtoisin digijärkkärin... ehkä senkin aika tulee vielä. Ensin vain pitää tehdä selvää pöydän nurkalla odottavasta toista tonnin laskupinosta.
Sukat päätyivät nuoruusvuosien parhaalle ystävälle 30-vuotislahjaksi Kaija Kärkisen ja Ile Kallion laulun sanojen saattelemina:
niin eri suuntiin
me tietä raivataan
nimeen ystävyyden
me silti aina
aina vannotaan
4 kommenttia:
Kauniit sukat, ystäväsi on onnekas :)
Ihanat; ei tarvitse varmaan edes perustella.
Kuule minä taidan olla siellä jälkijunan viimeisessä vaunussa :=), mutta meitähän riittää joka junaan.
kauniit, eipä voi muuta sanoa. :) en osais tehä.
Voi että. Sukkien saaja löysi tämän postauksen vasta nyt, kun tulin lueskelleeksi tätä blogia pidemmälle... Edelleen, iso kiitos, sukat ovat olleet ahkerassa käytössä. Olen vannoutunut villasukkien ystävä ja harkinnut taas itsekin puikkoihin tarttumista kun harvemmin enää noita sukkia lahjaksi saa. Halauksia!
Lähetä kommentti