Kesävieraat ovat mukavia - ja jopa yllätyksellisiä. Tämä pieni tilkkutyö syntyi yhden vieraani toivomuksesta. Hän tykästyi oviverhooni "Mustikkapensaitteni muistolle", joka taitaa löytyä täältä blogistani, ja niinpä sain syntymään pienemmän version samaa sarjaa. On kyllä aivan eri juttu tehdä vain omaa inspiraatiotaan seuraten kuin yrittää noudattaa toisen toiveita. Tässä ilmeisesti kuitenkin päästiin molempia tyydyttävään kompromissiin.
Kankaat löytyivät omista varastoista, jotka eivät vielä tunnu edes yhtään vähentyneen. Tällainen pikkutyö syntyy niin vähistä aineista, mutta näpertelyä siinä on melkein yhtä lailla kuin isommassakin. Vuori on samasta kankaasta kuin pohja muutenkin, välissä on matonkuteista pelastettua vanhaa lakanaa ja "ikkunoiden" kohdalla myös vanua. Tikkaus oli aika tuskallista, joten sitä en voinut tehdä kovin paljon. Reunus on päärmätty käsin.
Muu maa mustikka - sinne minä nyt kuitenkin olen lähdössä... Kudin mukaan, ettei vaan unohdu!
22.7.2009
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
1 kommentti:
Ihana mustikkainen!
Lähetä kommentti