MarjoRie: Putkisukat (sukka ilman kantapäätä)

Nukkumaan mennessä usein palelee jalkoja ja pitää laittaa sukat, tietysti ne ensimmäisenä käteen osuvat. Mutta sitten yön edetessä untuvapeiton lämpö alkaa vaikuttaa, jalat eivät ole kylmät vaan suorastaan kuumat ja sukista pitäisi päästä eroon. Ihanaa unta ei viitsisi katkaista ja herätä riisumaan sukkia. Sitten sitä sörkkii toisen jalan varpailla sukan reunaa ja yrittää pukata sukan jalasta, tiukka resori vastustaa, typerät sukat katkaisevat unen.
Mutta nyt on ongelma ratkaistu: tässä on mainiot unisukat!
Malli on siis tosiaan yhtä pötkylää, kärkeen vain kavennus. 3 o, 3 n kolme kerrosta, sitten siirretään yksi pykälä, eli aloitetaan 2 o, 3 n, 3 o jne. Ja taas kolmen kerroksen jälkeen siirretään (aloitus 1 o, 3 n, 3 o jne.). Silmukkamäärä pitää olla kolmella jaollinen, niin kuvio kiertyy kauniisti. Ja kuten näkyy, ihmeen napakasti istuu jalkaan sukka ilman kantapäätä!



Tein nämä unisukat ohuesta langasta (Fortissima Socka Degradee Color mit Bambu) ohuilla 2,0 puikoilla, se varmasti auttaa sukan istuvuutta. Paksusta langasta tulee luultavasti kantapään kohdalta tönköt. Langassa on 60% villaa, 25% bambua ja 15% polyamidia. Mielestäni tämä hennosti liukuvärjätty väri on ihan kiva.
Suosittelen mallin kokeilemista kantapää-kammoisille neulojille ; )

MarjoRie: Pipo

Tähän ihanan paksuun pipoon idea tuli, kun tytär oli ostanut halppiskaupan löytökorista tosi nätin tämäntyyppisen valkoisen pipon muutamalla eurolla. Sovitin, ja kas kummaa, se passasi mullekin jotenkuten (olen perheen piirissä elävä vitsi siitä ettei naamaani sopivaa pipoa ole olemassa). Luonnollisesti piti sitten saada samanmoinen, mutta oikeasta villalangasta. Halppispipo oli tietysti akryylilankaa, pyh. Yritin imitoida kaupan pipon kuviota vaikka millä konsteilla, eipä tullut päähän (lue: naamaan) sopivaa. Lopulta turvauduin tuttuun konstiin: selailin vanhoja Novita-lehtiä. Erilaisten kokeilujen jälkeen syntyi sitten tämmöinen pipo, jonka malli on muunnelma talvi 2007 lehdessä olleesta Mambo-piposta. Tämä ei ole Mambosta, vaan siitä toisesta paksusta villasekoitteesta... jonka nimi ei nyt tule mieleen. Mutta myöhemmin ilokseni huomasin, että tämänmalliset pipot ovat vallankin muotia!

Tiiina: Suorittaja

Lapset hoitoon, itse töihin, illalla minuuttiaikataululla kotiin, ruokaa pöytään, pyykkiä koneeseen, uuniin tulet... Ja ihan omaa syystä on meinannut vapaa-aikakin kääntyä suorittamiseksi. Valmista, äkkiä, aikataulutettuna: yksi pipo, yksi liivi, yksi kyläsuunnitelma ja kympin hiihtolenkki.

Ihan syystä siis hidastelen, opettelen olemaan. Keskityn kuuntelemaan.

[Neuleet on ideoitu lasten toiveiden mukaan: Traktoriliivi, työkaverin lahjoittamista vanhoista Norjalaisista villalangoista perheen pikkumiehelle (terveisiä Olaville ja perheelle!). Pipo tupsulla, leteillä, lämpöisillä korvallisilla ja puro-batik vuorella (päälliosa on Gjestal Naganoa) koulutytölle. Mieluiset ovat molemmille!]

EVA K.: Kädentöitä nämäkin

Onneksi kädentaitoja voi harrastaa niin monella tavalla. Minä olen viime aikoina hurahtanut täysillä kaikkeen kuviointiin, olipa sitten kangasta tai paperia. Että voikin olla rentouttavaa ja luovaa puuhaa! Ja välineiden ei tarvitse olla mitään hienoja taiteilijatarvikkeita; tämäkin on tehty kirpparilta löydetyillä vahaliiduilla ja muutamalla peitevärinapilla, ripaus keltaista akryylimaalia siellä täällä. Minulta on aikoinaan jäänyt käymättä sekä päiväkoti että esikoulu - ja täytän nyt varmaan niiden jättämää aukkoa "sivistyksessäni". Parempi myöhään kuin ei milloinkaan; itse asiassa parempi näin, tässä ja nyt ja tällä elämänkokemuksella.









Tämä ilotulitus kätkee alleen kolmiosaisen pahvikansion työpaikan ylijäämävarastosta. Tuunasin siitä itselleni makean koulukansion. Panin vielä kontaktimuovin pintaan, niin kestää paremmin. Nämä ovat niitä pieniä iloja, joilla voi saada arjestansa värikkäämmän.




Kirjansidonnasta olen aina pitänyt ja nyt pääsin tekemään myös tämän pitkäpistosidoksen. Kansipaperin kuviointi alkoi kynttilällä, ja lopputulos on aika herkän näköinen kaikkien käsittelyjen jälkeen.

EVA K.: Baktus-kokeiluni

En pystynyt vastustamaan lankahyllyn viettelystä tico ticoa, joka oli minulle aivan uusi tuttavuus. Baktus-huivia olin jo havitellut jonkin aikaa, ja niinpä tässä tuli testattua ikään kuin kaksi kärpästä yhdellä iskulla.
Huivin ohje oli vähän hakusassa, ja niinpä tein ensimmäistä versiota kolmosen puikoilla ja ihmettelin, kun se ei vastannut mielikuvaani. Lopulta sitten silmiini osui ohje, jossa kehotettiin käyttämään seiskan tai jopa kahdeksaisen puikkoja. Tyydyin nyt kuitenkin kuutosen pyöröpuikkoon, joka oli muuten aivan onnettoman kippuralla, mutta se osoittautui ihan sopivaksi, minun mielestäni ainakin.
Tein lisäykset ihan tavallisella langankierrolla, joka ei ehkä ole paras tapa, mutta minulle nyt kuitenkin ihan riittävän hyvä. Lankaa meni 60 g, ja huivi on todella miellyttävän oloinen. Ei kylläkään tule minun kaulaani.
Jaa-a, mitähän ne muut tico ticon värit olivatkaan - uskaltaakohan mennä kurkistamaan..

EVA K.: Kassien uusi ilme

Kun ei neulerintamalta ole mitään uutta raportoitavaa (aina vain nuttuja pukkaa..), niin esittelenpä nämä kassit, jotka tässä parina päivänä tekaisin ja joista itse pidän kovasti. Koulussa alkoi ompelu ja - kuinkas muuten - teollisuuskoneella, joka on minulle aivan uusi tuttavuus. Se menee eikä meinaa!

Kankaan kuviointi näissä on varsinaisesti se minun juttuni, intohimoni suoraan sanoen. Leimasinpainanta sopii erittäin hyvin juuri tällaisiin töihin, sen totesin ilokseni. Harmi, että vihreää kangasta oli vain kahden kassin aineksiin, mutta eiköhän palakaupasta löydy jotain sopivaa.

Tiiina: Jotain uutta, jotain hyvää

Räveltämössä törmäsin ihanaan malliin: Eyeloveitin September. Ohje oli ainoastaan suuntaa antava ja aika paljon jäi itselle laskeskeltavaa, mutta jo ohjeessa se mainittiin reilusti. Mikäli haluat tällä ohjeella neuloa, lämpimästi suosittelen lukemaan myös nämä PDHKnitterin ohje täsmennykset.

Pidän kovasti leveistä hihoista ja lisäsin niihin leveyttä. Kauluksen muotoilua en oikein oivaltanut ja omastani tuli kovin erilainen kuin mallissa. Mutta mielinuinen tämä on silti!

Sitten jotain hyvää. Pari vuotta sitten harkitsin hetken aloittavani ruokablogin. Olin silloin hoitovapaalla ja innostuin kokeilemaan eri reseptejä. Onneksi se jäi haikailuksi - ketään ei kiinnostaisi lukea työ-hoito-kiire-nälkä rumbaa käyvän lapsiperheen ruokaohjeita: kalakeitto, jauhelihakeitto, nakkikeitto, rakettispagetti ja kinkkukastike, riisipuuro, kinkkukiusaus, Saarioisen maksalaatikko sekä jauhelihakastike ja potut. Niillä mennään 95% arjesta.

Mutta nyt pakkasilla on taas ollut aikaa paneutua ruuanlaittoon. Eilen herkuteltiin mm. pehmoisilla perunarieskoilla ja Runebergin tortuilla. Torttuihin on kätevä jauhaa joulupiparien ja joulupuuroon ostetun mantelipussin jämät. Alla resepti, jota uskaltaa suositella!

Runebergin tortut

200g voita

2 dl sokeria

2 munaa

2 dl vehnäjauhoja
1,5 tl leivinhauhetta

1 tl kaardemummaa

2 dl piparinmuruja

2 dl manteleita jauhettuna (n.80g)

0,75 dl kevytkermaa

200g vadelmamarmeladia

tomusokeria

Vatkaa pehmeä voi ja sokeri vaahdoksi. Lisää munat yksitellen. Lisää keskenään sekoitetut kuivat aineet ja lopuksi kerma. Jaa taikina tukeviin vuokiin tai käytä muffinssipeltiä. Taikinasta tulee n.20kpl pienoisia leivoksia. Paina jauhoitetulla sormella jokaisen keskelle kolo ja täytä se vadelmamarmeladilla. Paista 200°C noin 15-20min. Lisää jäähtyneiden torttujen päälle vadelmamarmeladia ja teen sen ympärille valkoinen rengas tomusokeri-vesi -kuorrutteesta.

Tiiina: Ansiomerkkejä

Takana on lähes kuukauden blogihiljaisuus. Syyllisiä löytyy yöpöydältä noin 15cm ja 2000 sivun verran. Myös ulkoiluun, lasten kanssa touhuiluun, herkutteluun ja liikuntaan on löytynyt aikaa. Hyvä kuukausi kaikin puolin.

Neuleyhteisöjen voiman olen kokenut Kalajoki-sukkani kanssa: Yli 1000 sydäntä, 70 projektia ja jonotustakin monella sadalla neulojalla. Ette arvaa, miten on lämmittänyt mieltä ihastella muiden toteutuksia. Olette ihania!


Vähän on neulottukin. Ajatuksissa oli kesäinen halterneck-toppi Colourmartin silkki-pellavasta, sellainen viekottelevan naisellinen ja rakenteessakin vähän jujua.

No... aika mauton tuli. Ei siitä enempää.

EVA K.: Viime vuosikymmenen viimeisiä töitä

Pipoja pukkaa

Tämäpipomalli syntyi ns. omasta päästä koulutyönä ja olen sitä kehitellyt pitkin syksyä. Muutama tähtönen pääsi pukinkonttiinkin. Settiin kuuluu myös kauluri, joita en ole vielä ehtinyt kovin monta kutaista. Langat ovat taas keräilyeriä sieltä ja täältä, mutta villaa kyllä kaikki.



Toivottavasti tämä "tiernapoika" tarkenee tädin tekemissä asusteissa!

Iloisia hetkiä käsitöiden parissa tänäkin vuonna!

Tiiina: Hätäensiapua arjen ongelmiin

Tänä vuonna pukinkonttiin päätyivät neuleista muutamat aiemmin esitellyt sukat ja kolmiohuivi anopille, hiljaista on ollut neulerintamalla.

Anopin huivia varten etsin pitkään unelmaisen pehmeää lankaa, joka ei kutittaisi. Tilasin langaksi lopulta Colourmartilta silkin cashmirin ja merinovillan sekoitetta, joka osoittautui aivan nappivalinnaksi. Lanka oli löysäkierteinen, mutta pehmeä ja lämpöinen. Malli on Ullasta: Lumi

Mutta se hätäensiapu? Käsilaukun pohjalle, sinne taskujen perukoille, kertyy kaikenlaista pikkutavaraa: pinnejä, pompuloita, päänsärkytabletteja, nenäliinoja, purkkaa, terveyssiteitä, laastareita... Päätin ommella parhaalle ystävälleni pussukan, joka kätkee nämä tarpeelliset pikkutavarat siististi uumeniinsa. Tykkäsin lopputuloksesta ja taidan ommella itselleni samanlaisen.

MarjoRie: Joulutunnelmissa

Tässä iloinen ristipistotyö muutaman vuoden takaa. Sen olen tehnyt paksulla langalla semmoiselle valmiiksipainetulle pohjalle, helppoa ja nopeaa. Ostin valmiin paketin muistaakseni Margaretasta. Ja sieltäpä taitavat nuo muutkin olla peräisin. On työkavereiden kanssa tehty montakin kimppatilausta vuosien varrella. Olisipa ihana nähdä muidenkin töitä. Pitäisi joskus pitää semmoiset "käsityömuistelo" pirskeet!



Nämä kaksi pikkutaulua on tehty ihan ohuesta langasta laskemalla semmoiselle pikkuruisilla ruuduilla kudotulle aida-kankaalle. Ihan kamalan työläitä! Ihmettelen kyllä miten olen nuo saanut valmiiksi asti tehtyä... Enkä kyllä enää saisi edes noin ohutta lankaa neulansilmään pujotettua (vaikka mulla onkin lasit). Mutta ovat kyllä aika suloisia ja aina ihana kaivaa esille joulun tullessa.



Tämä taulu on minulle jotenkin aivan erityisen rakas. Maisema on rauhallinen ja värit seesteiset, ehkä tässä kiteytyy se joulun tunnelma johon haluaisi päästä uppoamaan. Ja muistan sen ajan jolloin olen tämän tehnyt, lapset olivat vielä pieniä ja joulun valmistelutkin erilaiset kuin nykyisin. Puhumattakaan itse joulusta ja Joulupukin odotuksesta!
Tämä on pitkäpistotekniikalla tehty. Se on joutuisaa tehdä ja lopputuloskin on aika mukava. Ai niin, tämän taulun lasin mieheni leikkasi meidän vanhasta saunan ovesta ;)

MarjoRie: Huiveja ja siililapaset

Joulun alla meinasi vähän tulla kiire näiden pukinkonttiin lähtevien neulomusten kanssa.... Tässä on vävykokelaalle tulossa huivi. Kuva on otettu aatonaattona, tein niin pitkästi kun ehdin. Tytär vieressä pakkaili kassia, olin jo päätellyt langat ja vielä neuloin niin monta kerrosta kun aikaa oli. Tuli kuulemma hyvä, sopii mustan villakangastakin kanssa perfect.
Muuten, olipa ihana oli tehdä ihan itse valitsemilla väreillä, eikä valmiista raitalangasta!



Näitä huiveja tuli hieman erilaisia muutamia. Tässä tyttären kummitädille menevä vaaleansininen reikäkuvioinen angorahuivi, uskoisin sopivan juuri hänen sinisiin silmiinsä. Tämä nyt on kyllä päällystakin kanssa käytettävä malli, kutina voi olla muuten hirmuinen! Punaiset ovat silkkivillaa, viininpunainen pikkuhuivi Sivillaa ja tuo vaaleanpunainen Tee-Teetä.



Lisäksi tuli värkättyä kummilapsille lapasia, tässä muutama malliksi:


Tässä vielä piiitkä huivi todistettavasti käytössä:

Tiiina: -26°C

Rakas Joulupukki,

Syksy on tuntunut pitkältä ja harmaalta. Näitä pakkasia on odotettu. Joulu puolukan punaisna ja kynttilän lämpöisenä toivotetaan tervetulleeksi.

Toivoisin lahjaksi:

• kiireetöntä yhdessä oloa
• hyviä ulkoilukelejä
• aikaa lukea ja pelata
• joulupöydän herkkuja (ainakin lanttulaatikkoa, kylmäsavukalaa ja Geishaa)
• mielenrauhaa ja levollisuutta

Terveisin

Tiiina

ps. En osaa vieläkään virkata. Nämä punaiset liinaset piristävät kyllä kattausta, mutta kovin lähitarkastelua ne eivät kestä.

Tiiina: Tervetuloa meidän eteiseen

Siis tämä ihana-kamala pimeä. Päivä vaalottaa hetken aikaa ja se hetki istutaan työpöydän ääressä. Kostea sää imee itseensä kaiken valon eikä mikään lamppu valaise. Neuleita ei saa kuvattua siedettävästi mitenkään. Nyt kokeiltiin eteisen loisteputken valossa.



Tein sen jo kerran. Ja sitten purin. Aikaa kului. Ja sitten tuli lankaa vastaan: Novita Malibu 1€/kerä. Ja siinä sitten keksin kokeilla samaa uudelleen. 4 kerää, 4 iltaa mukavaa neuloskelua. Täsmälleen samasta langasta, samoilla puikoilla ja saman kokoisena. Jospa se tällä kertaa tuntuisi päällä kivalta. Jospa ei tarvitsisi purkaa. Eli siis Knittyn Coachella.

Ihan ok lopputulos. Toimii paremmin näin hieman pidempänä. Täytyy testata pikkujouluissa voisiko tuon kauluksen kanssa oppia olemaan.

Ja vielä toinenkin Knittystä: Fern Glade. Loistava opetus siitä miksi tiheys pitäisi oikeasti mitata siitä kostutetusta ja pingotetusta kappaleesta. Eli siis tämä venyi ihan huikeasti. Ennen kylpyä oli napakka pipomalli, tavoite oli sellainen löysä myssy ja lopputulos oli aika reilu. Pitää ajatella positiivisesti: jos joskus tahdon rastat, niin hyvin mahtuvat myssyn alle lämpimään.
Mallineule vain jotenkin hukkuu tuonne harmaan langan sekaan (Novitan Luxus Alpakkaa, ihan ok kokemus). Reunuksen tein ribbineuleen sijaan 6krs nurin, 4 oikein ja 5nurin.

Nyt on kiire kaksnelosen seuraan, ainoa sarja jota on tullut seurattua, enkä ole edes varma tykkäänkö siitä enää.

Neuleohje: Kalajoki-sukat

Elämäni ensimmäinen neuleohje on valmistunut: tämän linkin takaa pitäisi avautua pdf-muodossa. Hieman jännittää ja samaan aikaan olo on hassun innostunut. Ohjeen kirjoittaminen oli haastavaa ja mukaansa tempaavaa.


Kalajoki-sukat ideoin taannoiseen Kalajokilaakso-lehden sukkakilpailuun. Malli oli mielestäni ihana (vaikkaitsesanonkin) ja jokikuvio palasi puikoilleni. Muutamista pyynnöistä innostuneena, päätin ohjeen kirjoittaa. Olkaa kuitenkin ymmärtäväisiä ensikertalaiselle: kertokaa rehellisesti, jos joku osa on kirjoitettu kummallisesti tai löytyy suoranaisia virheitä.

Mallikuvien harmaat sukat on neulottu Nalle-langasta. Yhdestä 100g kerästä riittää n.38 kokoisiin naisten sukkiin. Jos haluaa pelata varman päälle voi vartta hieman lyhentää.

Inspiraatio malliin on löytynyt läheltä, kotini näkyy ilmakuvassa. Kaunis kotiseutu ja Kalajoki.

Tiiina: Toinen purokokeiluni

Lapselle on järjetöntä neuloa langasta, joka ei kestä konepesua. Parin tunnin käytön jälkeen helmaa koristaa jauhelihakastike. Hirvittää ajatella miltä näyttää vaikka parin päivän päästä: nyrkkipyykki ei kuulu lempiharrastuksiini.

Malli: Tyttären itse suunnittelema pötkylä.

Lanka: Novita Puro, Kanervikko

Fiilis: Suunnittelija itse on tyytyväinen ja se on tärkeintä. Kyllähän tämä hyvin suojaa selän, joka nykylasten farkuissa tahtoo helposti jäädä paljaaksi.

Tiiina: Sukkakuu

On ihan eri asia osata neuloa sukka kuin kirjoittaa ohje niin, että joku toinenkin saman osaisi. Viime päivinä olen nimittäin rustannut ohjetta Kalajoki-sukkiini. Tehnyt viime hetken muutoksia ja säätänyt ees-taas ohjeen ja kaavioiden kanssa. Päättänyt neuloa vielä yhden parin ennen kuvien ottamista. Tällä hetkellä itse ohje on jo koeneulonnassa. Hieman jännittää: neulookohan mallista kukaan? Jos ohje onkin ihan kökkö ja tekeleet ihan mörvelöitä...

Neulerintamalla levoton mieli nostaa päätään. Kesken on sitä ja tätä, lahjaideoita mielessä toteuttamistahtiin nähden ihan liikaa ja lankoja itselle pariin vaatteeseen. En enää tiedä mikä on parasta: ideoiminen, aloittaminen, itse neulominen vai se valmiiksi saaminen?

Mokkasukan sävy Raasepori taipui Cookie A:n Rick-sukiksi siskolle. Nerokas malli: selkeät linjat, ei liikaa koukeroita ja silti sukka, joka varmasti huomataan. Jos minulla olisi valta, määräisin jokaisen sukkia neulovan kokeilemaan edes kerran hieman ohuempaa lankaa ja hieman tavallisuudesta poikkeavaa mallia. Niin koukuttavaa ja houkuttavaa.